top of page
ČOAHKKÁIGEASSU
Finnmárkku bieggaresurssat gullet Eurohpá buoremusaide ja bieggafámu potentiála lea stuoris. Fylkkas lea maiddái stuorra sávaldat ja hállu viiddidahttit bieggafámu. Finnmárkku fylkkagielda lea ožžon áigái strategiija hukset 2GW bieggafámu ovdal 2030. Ráđđehus lanserii borgemánus 2023 «fápmo- ja industriijaloktema» Finnmárkkus. Ulbmil lea ahte Finnmárkku ođasnuvvi fápmobuvttadeapmi ovdal 2023 lassánivččii juobe seammá ollu go dat golaheapmi man fylkka viiddiduvvon industriija buvttášii mielddis.
NVE hálida geahčadit buot konkrehta plánaid cegget ođasnuvvi fápmobuvttadeami Finnmárkkus ja lea danin ávžžuhan guoskevaš aktevrraid sáddet dieđáhusa plánaideaset hárrái ovdal cuoŋománu 22. b dán jagi.
Doaibmabiddji, Arktis Energi AS («AE»), vuollefitnodat mii ollásit gullá H2Carrier AS:ii, buktá dáinna lágiin ođasmahtton dieđáhusa ja čielggadanprográmma evttohusa Vuoksavuona bieggafápmorusttega (OV) várás. Das lea gitta 600MW installerejuvvon effeakta mii gokčá 60 km2 guovllu Bjørnvikfjell oarjelis Gidnenjárggas. Dat lea Gáŋgaviika ja Davvesiidda gielddain.
Areálajuohku ja sulastuvvon effeavtta ja buvttadeami juohku dan guovtti gielddas lea čilgejuvvon oanehaččat tabeallas dás vuollelis:
Areála
Installerejuvvon effeakta
Jahkásaš buvttadeapmi
Davvesiidda gielda
Gáŋgaviika gielda
Oktiibuot
34km2
26km2
60km2
389MW
209MW
598MW
1 636GWh
879GWh
2 515GWh
Jahkášaš buvttadeapmi lea árvvu mielde 2,5 TWh. Plánedettiin bieggafápmorusttega pláne Doaibmabiddji maiddái hydrogena- ja ammoniáhkkabuvttadeami ovtta govdu buvttadanrusttegis. Dat galgá ceggejuvvot Gihpovutnii Davvesiidda gildii. Vuordaga mielde Gihpovuona buvttadanrusttet golaha oasi fápmobuvttadeamis.
Sihke bieggafápmorusttet ja hydrogena- ja ammoniáhkkarusttet addá ođđa industriijadoaimmaid, bargosajiid ja árvohuksema báikkálaččat ja regiovnnalaččat.
Čorgašnjárga lea guovlu mii lea lunddolaččat juohkásan guovtti gildii, Gáŋgaviika ja Davvesiida. Guoskevaš plánaguovllu geavahit goappašiid gielddaid ássiid johtima, olgoeallima ja rekreašuvnna várás - boazodoalu lassin. Dasa lassin goappašiin gielddain leat hástalusat mat čatnasit olmmošlogu- ja ealáhusstrukturvrii. Lea dárbu háhkat lasi almmolaš sisaboađuid, báikkálaš árvohuksema ja bargosajiid. Doaibmabiddjái lea danin leamašan dehálaš hábmet muttágis ja ollislaš doaibmabidju mii gokčá Čorgašnjárgga goappašiid gielddaid. Vuosttažettiin dat mearkkaša juohkit árvohuksema, bargosajiid ja gielddalaš sisaboahtovuođu vejolašvuođaid. Nuppádassii dat mearkkaša juokit luonddusisabahkkemiid, nugomat areáladuoguštus, bieggaturbiinaid, infrastruktuvra ja nu ain. Bieggafápmohuksen lea digaštallanášši. Sáhttá čuohčit lágideaddji gielddaid ránnjágielddaide, jus huksegoahtá luondduguovlluin ja dainna ráddje guovllu mearkkašupmi johtimii, rekreašuvdnii ja olgoeallimii, ja/dahje go váikkuha dasa maid ránnjágielddaid ássit šaddet oaidnit birrasiin. Danin lea dehálaš balanseret buriid ja bahá beliid ja ahte goappašat gielddat ožžot muttágis oasi buriin beliin. Dainna lágiin šattašii buot Čorgašnjárgga ássiide ávkin.
Doaibmabiddji áigu láhčit gielddaidgaskasaš oktasašbárggu hábmedettiin ja čađahettiin plánenbarggu. Dát attášii gievrrat regiovnnálaš deattu ja sihkkarasttášii koordinerema gielddarájiid rastá. Dat geavahivččii vel dan guovtti gieldda plánengelbbolašvuođa buorebut ja ollislaččabut. Livččii stuorit fágabiras fuolahivččii gielddaid dárbbuid ja hástalusaid. Váilevaš koordineren doalvvošii hádjásan čovdosiidda dain luondduguovlluin ja orrun- ja bargomárkaniin mat muđui leat oktasaččat.
Áigumuš lea ovttastahttit Vuoksavuona bieggafápmorusttega ja plánejuvvon regionálafierpmádaga buorideami ja viiddideami.
Bieggafápmorusttet loahpalaš sturrodat sáhttá rievdat dieđáhusa árvvoštallamis, danin go oktasašbargu gielddaiguin ja fierpmádatoperatevrrain ii leat válmmas, ja maiddái konsultašuvdna vuoigatvuođalaččaiguin ja eará oassebeliiguin.
NVE lea deattŧhan golbma kritera maid geavahit go vuoruha prošeavttaid ođasnuvvi fápmobuvttadeami hárrái. Vuosttaš kritera čatnasa lágideaddji gieldda hállui ja beroštupmái čađahit guovloregulerema bieggafámu várás. Doaibmabiddjis lea buorre dialoga Gáŋgaviika ja Davvesiidda gielddaiguin, main lea positiiva oaidnu ođđa bieggafápmui. Doaibmabiddji ásahii 2022 oktasašbargošiehtadusa Davvesiidda gielddain lágidit hydrogena ja ammoniáhka buvttadeami man vuođđu lea ovdánahttit ođđa ođasnuvvi fámu gielddas. Goappašiid gielddaid gieldastivrrat leaba dohkkehan Vuoksavuona bieggafápmorusttega plánenbarggu álggaheami.
Dasa lassin NVE deattuha ahte prošeakta heive oktii bieggafámu fylkkaoasseplánain. Regiovnnalaš bieggafápmoplána (2013-2025) čilge ahte fylka vuoruha stuorit prošeavttaid ovdal máŋga smávva, vai nagoda koordineret fierpmádatčovdosiid ja olahit stuorradoaimmaid ovdamuniid. Dasa lassin čilge plána ahte «deháleamos bargu ovdánahttit ealáhusaid Finnmárku bieggafámus, lea láhčit nu ahte bieggafámu sáhttá hukset dainna lágiin ahte ii čuoze eará ealáhusaide. Plána árvala Čorgašnjárgga vejolaš guovlun gosa hukset bieggafámu boahtteáiggis. Vuoksavuona bieggafápmorusttet vástida danin buori muddui fylkkagieldda vuoruhusaide ja ávžžuhusaide ođasnuvvi fámu viiddideami hárrái.
Goalmmát kritera guoská prošeavtta ja boazoguohtuma beroštumiid oktavuhtii. Vuoksavuona bieggafápmorusttet váikkuha areálaide maid orohat 9 Čorgaš geavaha. Oroaht čilgii ovtta reivves man beaivi lea 2024.06.04 Davvesiidda gildii iežaset oainnu mot evttohuvvon doaibmabijut Čorgašnjárggas sáhttet čuohčit boazodollui. Vuoksavuona bieggafápmorusttega dáfus boahtá reivves ovdan ahte boazodoalu atná stuorra osiid álgoplánaguovllus Skjøtningbergas erenoamážit dehálažžan boazodollui. Davvenuortan álgoplánaguovllus ja guovlu mii maiddái adnojuvvui dehálažžan boazodollui.
Orohaga 9 cealkámuša vuođul Doaibmabiddji válljii unnidit álgoplánaguovllu ja sihkui guokte dain guovlluin mat boazodoallu anii hástaleaddjin. Dát ođđa dieđáhus čilge rievdaduvvon plánaguovlu.
Orohat 9 doalai čakčamánu vuosttaš vahkkus čoahkkima doaibmabiddjiiguin ja Arktis Energi doalai sullasaš čoahkkima čakčamánu 3. b. 2024 čielggadan dihte proseassašiehtadusa ja proseassa ovddosguvlui, ja oahpásnuvvan dihte Čorgašnjárgga boazodollui.
Gárta dás vuollelis čájeha plánaguovllu:
Gustovaš lágaid mielde lea dieđáhus válmmastuvvon dieđihan dihte huksenplánaid. Dasa lassin dieđáhusas lea gaskaboddasaš árvvoštallan doaibmabiju konsekveanssain birrasii, luondduresurssaide ja servodahkii. Dan vuođđu lea eanas dat dieđut mat juo leat almmolaččat oažžumis. Dieđáhusas lea maid čielggadanprográmma evttohus.
Eananbieggafápmu mas lea eambbo go 1MW installerejuvvon effeakta gáibida rusttetkonsešuvdna energiijalága mielde ja dohkkehuvvon guovloregulerenplána plána- ja huksenlága mielde. Plánaevttohusa ja konsešuvdnaohcamuša vuođđu galgá leat ea.ea čađahuvvon konsekveansačielggadeamit plána- ja huksenlága 14. kapihttala gáibádusaid mielde.
Bieggafápmorusttegiidda main lea unnit installerejuvvon effeakta go 10MW gáibiduvvo dieđáhus mas lea čielggadanprográmma/plánaprográmma. Dát dokumenta lea gárvvistuvvon nu ahte energiijalága ja plána- ja huksenlága gáibádusat dieđiheami ja plánaprográmma hárrái ollašuvvet. Dieđáhusa ulbmil lea addit dieđuid eiseváldiide, guoskevaččaide ja allmolašvuhtii ahte plánenbargu lea álgán. Guoskevaš gielddat ja NVE barget ovttas dieđáhus/plánaprográmma gulaskuddamiin. Gulaskuddama cavgileamit šaddet dehálaš vuođđu eiseváldiide mearridit loahpalaš čielggadanprográmma. Dat veahkeha hábmet konsekveansačielggademiid, mat fas láhčet buori vuođu hábmet plánaid ja eiseváldiide vuođu dahkat mearrádusaid dohkkehitgo vai eai dan guovloplána ja rusttetkonsešuvnna ohcamuša. Finnmárkolága ja Sámelaga mielde oažžu dialoga boazodolliiguin stuorra deattu dán proseassas.
Nugo badjelis namuhuvvui barget lágideaddji gielddat ja NVE ovttas ja koordinerejit plánaproseassa plána- ja huksenlága ja energiijalága mielde. Doaibmabiddjiid main lea ollásit dahje belohahkii latnjalas plánaguovllut lea NVE sihtán koordineret doaibmabijuid ja doaimmaid mat leat gulaskuddanproseassa ja čielggadanprográmma áigge. Dainna lágiin noađđi ja báikkálaš deaddu goalmmát oassebeliide (nugo boazodollui) unnu. Arktis Energi doarju prinsihpas dakkár koordinerema ja lea álggahišgoahtán ságastallamat eará doaibmabiddjiiguin. Daid ságastallamid loahppaboađus ii leat čielgan vel.
Loahpalaš huksenplánat eai mearriduvvo ovdal huksemiid konsekveanssatleat čielgan ja molssaevttolaš čovdosiid leat árvvoštallojuvvon. Danin mii fuomášuhttit ahte dán dieđáhusa dieđuid galgá atnit gaskaboddasažžan. Go loahpalaš konsešuvdnaohcamuš lahkona sáhttet plánat muddejuvvot veháš.
Dát dieđáhus ii govčča hydrogena ja ammoniáhka buvttadanrusttega. Dat šaddá fáddán sierra eiseváldiproseassas.
bottom of page